Oppijakso 23 – Hyvä uutinen

Home|Raamatun tutkistelu|Oppijakso 23 – Hyvä uutinen
Oppijakso 23 – Hyvä uutinen 2016-12-21T07:45:54+00:00

RAAMATTUKIRJEOPISTO

“Tunnetko Raamattusi”?

Oppijakso 23

Hyvä uutinen

Uutinen voitosta

Kun vanhat kreikkalaiset lähetit toivat sanoman sotajoukkojen voitosta taistelussa tai urheilusaavutuksesta, kutsuttiin tätä sanomaa evankeliumiksi. Kun me juhlimme voittoa jalkapallo maailmanmestaruudesta tai voitetusta taistelusta ymmärrämme, mikä merkitys tuolla sanalla on.

Sana evankeliumi on otettu käyttііn uustestamentilliseen sanastoon. Sen vuoksi evankeliumin sanoma sille, joka sen sydämestään vastaanottaa, tuo sanoinkuvaamattoman ilon ja juhlan. Sehän on sanoma voitosta. Filippin vanginvartija ilmaisi sen seuraavasti: “…ja yhdessä koko talonväkensä kanssa hän riemuitsi, kun nyt uskoi Jumalaan” (Apt. 16: 34).
Sen jälkeen kun etiopialainen hoviherra oli kastettu, kerrotaan hänestä:
“… jatkoi iloisena matkaansa” (Apt. 8: 39).
Paavali sanoo:
“Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen” (Room. 5: 1, 2).

Toinen adventti

Tällä ei tarkoiteta toista adventtisunnuntaita ennen joulua, vaan Jeesus on sanonut: “Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa, mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen” (Joh. 14: 1-3).
Tämä suuri lupaus, että Jeesus Kristus itse tulee takaisin, on koko pyhien kirjoitusten perussävel. Ensimmäisen kerran Kristus tuli lunastamaan meidät, poistamaan synnin ja antamaan meille oikeuden iankaikkiseen elämään. Sitten Hän tulee palauttamaan vanhurskauden valtakunnan tähän maailmaan. Tällöin Hän tuo uskoville palkkansa ja jumalattomille tuomion.

“Jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle. Samoin on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit, ja hän ilmestyy vielä kerran, mutta ei enää synnin tähden vaan pelastaakseen ne, jotka häntä odottavat” (Hebr. 9: 27, 28).

Jo vanhan liiton aikana uskovat omasivat tiedon Kristuksen takaisintulosta. Job sanoo tästä näin:
“Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan” (Job 19: 25, 26).

Daavid ilmaisi tulevaisuudenkatseensa seuraavasti:
“Minä saan nähdä sinun kasvosi, sillä minä olen viaton. Kun herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut” (Psalm. 17: 15).

Myös oikeamielinen Heenok tiesi Jeesuksen tulevan toisen kerran:
“Heistä on myös ennustanut Henok, Aadamista seitsemäs: `Katso, Herra tulee pyhiensä tuhatlukuisen joukon kanssa ja panee jokaisen tuomiolle. Hän rankaisee kaikkia jumalattomia jokaisesta teosta, jonka he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikista julkeista puheista, joita nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet” (Juud. 14, 15).

Tämä adventtitoivo, Herran tuleminen, on Uudessa Testamentissa Jeesuksen ja Hänen apostoliensa saarnojen ja puheiden johtolanka.

Miten Jeesus tulee uudestaan?

Tähän kysymykseen on kristillisissä uskonsuunnissa koko joukko oppeja ja vastauksia. On tämän uskonopin ehdottomia kieltäjiä perustuen erilaisiin tietämyksiin. Toisaalta on röyhkeän primitiivinen käsitys, että Kristus tulee takaisin jotenkin persoonaan. Tämän käsityksen edustajia on viime vuosina ilmaantunut yhä enemmän kaikkiin maanosiin. Hämmästyttävintä tässä on, että he jopa löytävät osittain oikeita perusteita käsitykselleen. Mutta myös tässä toteutuu Jeesuksen ennustus:
“Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: `Minä olen Messias` ja eksyttävät monia. Jos siis teille sanotaan: `Hän on tuolla autiomaassa` älkää lähtekö sinne, tai jos sanotaan: `Hän on sisällä talossa` älkää uskoko sitä. Sillä niin kuin salama leimahtaa idässä ja valaisee taivaan länteen asti, niin on oleva Ihmisen Pojan tulo” (Matt. 24: 5, 26, 27).
Sillä niin kuin salama välähtää näkyen joka paikassa, Kristuksen toisen tulemisen tapahtuma tulee olemaan. Sitä ei voi kukaan olla näkemättä. Epäilijät kysyvät meiltä usein ivaten, että jos Kristus voidaan nähdä Hampurissa tai Berliinissä, miten Hän voi olla Sanghaissa tai Honolulussa. Nämä samat ihmiset kerskuvat inhimillisellä kekseliäisyydellä, sillä onhan osoitettu, että kun ihminen laskeutui kuuhun, sieltä saattoi nähdä yhtälailla New Yorkiin, Moskovaan ja Pariisiin tai minne muualle tahansa maailmankolkkaan. Mutta Jumalaan, kaikkivaltiaaseen, luonnonlakien Luojaan he eivät luota tällaisessa asiassa.

Kun Jeesus oli päättänyt työnsä maan päällä, Hän vei opetuslapsensa Öljymäelle. Siellä Hän näytti heille taivaaseenastumisensa. Kun he seurasivat Häntä katseellaan, enkeli kertoi heille Hänen takaisintulemisestaan:
“Kun hän oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään. Ja kun he Jeesuksen etääntyessä vielä tähysivät taivaalle, heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä. Nämä sanoivat: `Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän” (Apt. 1: 9-11).

Tulee olemaan paljon vaikuttavampi tapahtuma, kun Jeesus jokaisen silmien nähden tulee takaisin:
“- Katso, hän tulee pilvissä! Kaikki ihmiset näkevät hänet, nekin, jotka hänet lävistivät, ja hänen tullessaan vaikeroivat maailman kaikki kansat. Näin on käyvä. Aamen” (Ilm.1:7).

Tämä on vahvistettu aamen-sanalla, jotta kukaan ei epäilisi näiden sanojen todenperäisyyttä tai peräti kääntäisi ne päinvastaisiksi ajatellen, ettei mitään loppua tultaisikaan näkemään.

Herran äänen kuulevat myös jokainen, kun Hän tulee toisen kerran. Hänen äänensä kuuluu jopa unohdettuihin hautoihin, jolloin kuolleet kutsutaan jälleen elämään. Juuri niin kuin Hän antoi esimerkin herättäessään henkiin kuolleen Lasaruksen (Joh. 11:1-44). Silloin monet, jotka sen näkivät, uskoivat. Mutta mitä tapahtuu, kun Jeesus tulee ja avaa kaikki haudat ja kuolleet nousevat ylös?
“Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa. Rohkaiskaa siis toisianne näillä sanoilla” (1. Tess. 4: 16-18).

Tule Herra Jeesus

Ralf Luther kertoo Kristuksen takaisintulosta: “Kristillinen seurakunta ei voi enää esittää verukkeeksi, että koko tässä epäilevässä maailmassa he eivät ymmärtäisi Uudessa Testamentissa kerrotusta toivosta: Kristus tulee ja tekee lopun kaikesta levottomuudesta ja ottaa kansojen kohtalon omiin käsiinsä. Me olemme ajatelleet liian monimutkaisesti. Me olemme tuhannesti lukeneet ja pohtineet pulmia; Raamatun suuret, selvät linjat ovat olleet meille liian yksinkertaisia. Mutta aika ei ole kaukana, jolloin me mielellämme luovumme pohdinnoista ja kirjoista ja meille riittää pari päälinjaa maailmankatsomukseemme. Raamattu alkaa sanoilla “Alussa Jumala loi taivaan ja maan”. Ja päättyy sanoihin “Tule Herra Jeesus” (Neutestamentliches Wörterbuch, sivut 299-300).

E. G. White on kirjoittanut: “Jeesus on tuleva, vaikka ei, kuten ensimmäisessä tulemisessaan, pienenä lapsena Beetlehemissä eikä myöskään sen kaltaisena kuin hän oli Jerusalemiin ratsastaessaan opetuslasten ylistäessä Jumalaa, korkealla äänellä huutaen: “Hoosianna”, vaan hän on tuleva Isänsä kirkkaudessa, koko pyhän enkeliseurueen häntä saattaessa maan päälle. Koko taivas tyhjentyy enkeleistä Kristuksen tullessa, ja hänen pyhänsä maan päällä odottavat häntä ja katsovat taivaalle, samoin kuin Galilean miehet, silloinkuin Jeesus otettiin ylös Öljymäeltä. Silloin ainoastaan ne, jotka ovat pyhiä ja jotka ovat täydellisesti seuranneet nöyrää Esikuvaansa, ilosta haltioituneina huudahtavat hänet nähdessään: Katso! tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme ja hän pelastaa meidät. Heidät muutetaan “yhtäkkiä silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa” – sen pasuunan, joka herättää nukkuvat pyhät kutsuen heidät esiin tomuvuoteiltaan. Ihanaan kuolemattomuuteen pukeutuneina he riemuiten huudahtavat: `Voitto! Voitto kuolemasta ja haudasta! `Sen jälkeen muutetut pyhät yhdessä enkelien kanssa temmataan yläilmoihin Herraa vastaan eikä heidän enää milloinkaan tarvitse erota rakkautensa esineestä.

Voisimmeko olla vaiti, kun eteemme on auennut sellainen näköala kuin edellä on kerrottu, sellainen ylevä ja kirkas toivo, sellainen lunastus, minkä Kristus verellään on meille hankkinut? Emmekö kiittäisi Jumalaa, vieläpä korkealla äänellä, niinkuin opetuslapset Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin? Eikö meidän tulevaisuuden toivomme ole paljon ihanampi kuin heidän tulevaisuus toivonsa oli? Kuka rohkenee kieltää meitä kunnioittamasta Jumalaa korkealla äänellä, kun meillä on sellainen kuolemattomuutta ja kirkkautta täynnä oleva toivo? Olemme maistaneet tulevan maailman voimia ja halajamme päästä niistä yhä enemmän osallisiksi. Koko olemukseni huutaa elävää Jumalaa enkä minä voi olla tyydytetty, ennen kuin tulen täytetyksi koko hänen täyteydellään” ( Hengellisiä kokemuksia, sivut 126, 127).

 

Oppijakson 23 kysymykset