Oppijakso 3 – Maailman alku (luominen)

||Oppijakso 3 – Maailman alku (luominen)
Oppijakso 3 – Maailman alku (luominen) 2016-12-21T07:46:02+00:00

RAAMATTUKIRJEOPISTO

“Tunnetko Raamattusi”?

Oppijakso 3

Maailman alku (luominen)

Luotu vai kehittynyt

Menemme metsään kävelemään. Lehtien, sammalien ja puiden keskellä on avoin kohta, jossa on neljä kiveä vierekkäin. Niiden järjestys herättää mielenkiintomme. Kuka on laittanut ne vierekkäin? Sattuma, luonnonoikku, leikkivät lapset? Kysymys jää avoimeksi. Jos näemme kokonaisen muurin tai peräti talon, tuollaisille kysymyksille ei ole enää sijaa. Me tiedämme ihmiskäden rakentaneen ne.

Kaukaa maailmankaikkeudesta astronautit näkevät avaruusaluksestaan Maan. He näkevät valtameret, tunnistavat mantereet. He näkevät mahtavat vuoristojonot ja ainoana ihmiskäden tuotteena Kiinan muurin (2500 km pitkä). Siellä kylmässä, ilmattomassa, elottomassa sijaintipaikassaan he etsivät katseellaan pelkästään “hyvää Maata”, kuten he sitä nimittävät, lukemattomine kasvi- ja eläinlajineen. Siellä on valoa, ilmaa, vettä, maata, lämpöä ja ilmasto, joita elävä organismi vaatii. Kun he sieltä kaukaa kaikkeudesta, mittaamattomien etäisyyksien päästä näkevät luomistyön ihmeen, Raamatun luomiskertomus kirkastuu heille täydessä merkityksessään, ja he lukevat: “Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. Jumala sanoi: Tulkoon…” (I. Moos. 1: 1-3).

Evoluutioteoria ei ole pätevä

1800-luvulla filosofit Lamarck, Darwin ja Haekel rakensivat teorian, joka selitti kasvien ja eläinten elämän kehittymisen ilman Jumalaa. He sanoivat: Lukemattomien sattumien kautta maailmamme ja sen ilmasto muotoutuivat sellaiseksi, että elämän oli mahdollista syntyä ja lisääntyä. Tämän teorian mukaan korkeammat eliömuodot ovat kehittyneet alkusolusta. Kehittymisen askelmia ovat olleet kalojen, lintujen, nisäkkäiden ja ihmisen muotoutuminen. Viimeinen askelma ennen ihmistä on ollut apina, ihmisen esi-isä. Eteneminen on tapahtunut vuosimiljoonien kuluessa. Eliölajin muuntuminen toiseksi voitiin huomata ja todistaa. Kuitenkin pian biologit osoittivat pitävästi, että mikään tunnetuista apinalajeista ei voi olla ihmisen edeltäjä. Täytyy olla vielä välivaihe (puuttuva rengas), ennen kuin ihmisen muotoutuminen eläimistä olisi uskottavaa. Tällaisia välivaiheita on tuotu esiin koko joukko. Pienillekin löydetyille luunpaloille on mielikuvituksellisesti luotu hahmo niiden alkuperäisestä “omistajasta”. Tällainen esitetään tieteellisenä todisteena ihmisen alkuperästä koulu- ja oppikirjoissa

Myös kasvi- ja eläinmaailman on täytynyt läpikäydä monta askelmaa ennen kuin se on kehittynyt kykeneväksi selviytymään olemassaolon taistelussa. Pelkästään tervejärkinen pohdiskelu osoittaa, että niin kasvien kuin eläintenkin on täytynyt olla alusta lähtien omia lajejaan, jotta ne olisivat voineet selviytyä elossa. Miten haukka käyttäisi siipiään, ellei sillä samanaikaisesti olisi “haukan silmiä”? Miten nisäkkäät olisivat voineet lisääntyä, ennen kuin niille oli kehittyneet nisät poikasten ruokintaa varten? Useimmat kasvit, esim. kaikki hedelmäpuut, eivät voisi lisääntyä, siis kasvattaa siemeniä, elleivät hyönteiset levittäisi siitepölyä. Hyönteisethän eivät voi elää ilman kukkia.

Koko luonnossa kaikki on sopusuhtaisessa järjestyksessä. äärimmäisen monimutkaisia ovat ne seikat, joiden voimasta järjestys ja elämä säilyy. Voiko järkevä ihminen vielä puhua sattumasta? Biologian professori Conklin Princetonin yliopistosta ilmaisee käsityksensä elämän sattumanvaraisesta kehittymisestä seuraavanlaisesti: “Todennäköisyys, että elämä olisi muotoutunut sattumalta, on verrattavissa todennäköisyyteen, että täydellinen sanakirja syntyisi, kun kirjapaino räjähtää”.

Johtavat tiedemiehet ovat nykyään myöntäneet evoluutioteorian kestämättömyyden ja luopuneet siitä. Jauncey ilmaisee käsityksensä seuraavanlaisesti: “Mitä ihmisen alkuperään tulee, ilmeistä on, että evoluutioteoria on joutunut umpikujaan. Se teoria, että ihminen olisi kehittynyt apinasta, on hylättävä, koska nykyihminen ei ole voinut polveutua sieltä!” Paleontologian professori Osborn sanoo: “Kolme vuotta sitten pitäydyin vielä kehitysteoriassa… Nyt olen vakuuttunut, että ihmisapinateorialla ei ole perusteita. Pidän ihmisapinateoriaa täysin vääränä ja harhaanjohtavana” (Was wird aus dieser Welt, sivu 24).

Hänen Sanassaan

Koska evoluutioteoria, tieteellisestä lähtökohdastaan huolimatta, ei voi antaa meille pätevää vastausta, katsomme jälleen, mitä Raamattu sanoo:
“Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.” (Hebr. 11: 3). (Raamatunkäännös v. 1938) Jumalan Sana ilmaisee meille tärkeimmän. Psalmista sanoo:
“Herra on sanallaan luonut taivaat, suunsa henkäyksellä tähtien joukot. Kuin leiliin hän on koonnut merien vedet ja varastoihinsa syvyyden virrat. Vaviskoon Herran edessä kaikki maa, koko maanpiiri pelätköön häntä. Mitä hän sanoi, se tapahtui, mitä hän käski, se pysyi” (Psalm. 33: 6-9).

Nämä sanat ovat täysin vastaan meidän aikamme kehitysteoriaa, joka ei vuosimiljooniaan säästä. Mitä Hän (Jumala) sanoi, se tapahtui, mitä Hän käski, se pysyi. Tästä me löydämme selityksen elämän alkuperälle. Elämä säilyy silti, vaikka tietyt ruumiinsolut muutaman silmänräpäyksen jälkeen kuolevatkin. Luomisen on täytynyt olla tapahtuma, jossa asiat ovat syntyneet voimallisesti, silmänräpäyksessä täydellisinä Luojan kädestä.

Seitsemän luomispäivää

Pyhät Kirjoitukset kuvaavat meille valtavan tapahtuman. Ne kertovat meille, miten meidän maailmamme ja siihen kuuluva taivas tulivat tehdyiksi. Siihen tarvittiin kuusi luomispäivää ja niitä seuraava lepopäivä. Mikä kunakin päivänä sai alkunsa?

  1. päivä:
    “Jumala sanoi: Tulkoon valo’. Ja valo tuli…” (1. Moos. 1: 3-5). Maa, jossa oli valo, oli syntynyt.
  2. päivä:
    “Jumala sanoi: Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan…” (jakeet 6-8). Maalla oli nyt ilmakehä.
  3. päivä:
    “Jumala sanoi: Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin… Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita…”(jakeet 9-12) Maa, meri ja kasvillisuus luotiin.
  4. päivä:
    “Jumala sanoi: Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkinä osoittamaan määräaikoja, hetkiä ja vuosia…” (jakeet 14-19). Aurinkokuntamme sai järjestyksensä.
  5. päivä:
    “Jumala sanoi: Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla…” (jakeet 20-23). Maahan tuli ensimmäiset eläimet.
  6. päivä:
    “Jumala sanoi: Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja… Jumala sanoi: “Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu… Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä.”(jakeet 24-31)
  7. päivä:
    “Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki, mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta työstään…” (1. Moos. 2: 1-3).

Näin sai alkunsa viikko, jota ei pystytä selittämään astronomisesti, mutta jota lähes kaikki kulttuurikansat ovat noudattaneet antiikin ajoista asti. Myös lepopäivä (sapatti) sai tässä alkunsa ja perustansa.

Jumalan työn suorittaja

Huomaamme, että Jumala sanoi: “Tehkäämme ihminen”. Sen mukaan Jumala ei ollut luomistyössään yksin. Raamattu puhuu “työnjohtajasta”. Uusi Testamentti kertoo lisää tästä “työnjohtajasta”.
“Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä” (Joh. 1: 1-3).
Jae 14 kertoo meille, että tuo salaperäinen Sana oli Jeesus Kristus.

Paavali tiesi:
“Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten. ” (Kol. 1: 16).

Lopulta meidän on todettava, että kehitysteoria ei yksinkertaisesti kestä tarkastelussa luonnon syntymisestä. Paljon enemmän tarvittaisiin, jotta voitaisiin antaa selitys kosmoksen ja elämän synnylle, joka olisi riippumaton Jumalasta. Tällaiset selitykset on löydetty evoluutioteoriasta. Sattuma, mutaatio ja luonnonvalinta määrättömien aikojen kuluessa ovat niitä tukipilareita, joiden varassa tämä oppi seisoo. Valitettavasti teologit ja heidän edustamansa kirkot ovat selittäneet evoluutioteoriaa niin , että Jumala käytti sitä luomistyössään. Tämä hylkää raamatullisen uskon ja kieltää persoonallisen Jumalan osuuden ihmisen kohtalossa. Jumala, vaikka ei Häntä täysin kielletä, työnnetään loputtomaan kaukaisuuteen. Me ihmiset olemme hylänneet itsemme pohjattomaan yksinäisyyteen ja kylmyyteen. Tässä on merkittävin syy meidän aikamme toivottomuuteen. Raamattu esittää meille päinvastaisen todellisuuden. Se tuo meille Jumalan, joka edelleen arvostaa meitä luomis – ja lunastustyönsä arvoisiksi.

 

Oppijakson 3 kysymykset