Oppijakso 8 – Soita minulle!

Home|Raamatun tutkistelu|Oppijakso 8 – Soita minulle!
Oppijakso 8 – Soita minulle! 2016-12-21T07:46:00+00:00

RAAMATTUKIRJEOPISTO

“Tunnetko Raamattusi”?

Oppijakso 8

Soita minulle!

Ystävä hädässä

Muut kulkevat ohi. Kokemus, joka ihmisellä on aina ollut. Nykyään on jopa todettu, että – joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta – ihmiset eivät enää ole kykeneviä aitoon, läheiseen ystävyyteen. Jokaisella on omat kiinnostuksensa kohteet, päämäärät ja ongelmat. Niin kauan kuin toinen voi auttaa näissä, kaikki on hyvin. Mutta, jos toinen ei pysty, hänet heitetään syrjään kuin loppuun käytetty vaate.

Sen sijaan, että puhuttaisiin ystävälle suruista ja ongelmista, mennään nykyisin psykiatrille, kun ollaan neuvottomia. Kaikenlaiseen sielulliseen hätään on olemassa kokonainen lääketeollisuuden haara lukuisine lääkevalmisteineen. Monet ihmiset ovat näitä käyttäneet, tulleet riippuvaisiksi ja tuhonneet sielunsa ja ruumiinsa viimeiset voimat.

Puhelin taivaaseen

Kun olin vasta hiljattain tullut uskoon, kuljin muutamien nuorten naisten kanssa kristilliseen tilaisuuteen. Keskustellessamme eräs naisista kysyi yllättäen, tiesinkö puhelinnumeroa taivaaseen. En tiennyt sinne numeroa enkä ymmärtänyt, mitä hän kysymyksellään tarkoitti. Sitten minulle opetettiin, että ylhäälle voi aina soittaa. Numero on 5015. Sillä tarkoitettiin:
Psalmia 50: 15 “Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua”.

Sen jälkeen olen löytänyt jo monia muitakin numeroita.
Matteuksen 7: 7 “Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan”. Johanneksen 14: 13, 14 “ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen”. Joh. 15: 7 “Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen”. 1. Tess. 5: 17 “Rukoilkaa lakkaamatta!”.

Raamatunpaikkojen listaa voisi jatkaa loputtomiin, joissa meitä kehotetaan tulemaan Herran eteen hätämme ja ongelmiemme kanssa. Hän ymmärtää meidän surumme, sillä Hän itse oli ihminen. Vain Hän voi meitä auttaa, vain Hän voi antaa syntejä anteeksi. Yksin Hän on elämän Herra.

Tee Jeesuksesta ystäväsi

“Ani harvat arvostavat oikein tai käyttävät hyväkseen rukouksen kallisarvoista etuoikeutta. Jeesukselle voimme esittää niin pienet huolemme ja pulmamme kuin myös suuremmat vaikeutemme. Meidän tulee rukouksessa viedä Herran eteen kaikki, mikä nousee kiusaamaan ja ahdistamaan meitä. Silloin kun tunnemme tarvitsevamme Kristuksen läsnäoloa jokaisella askeleellamme, saatanalle jää hyvin pienet mahdollisuudet tyrkyttää kiusauksiaan meille. Hän ponnistelee harkitusti pitääkseen meidät erossa parhaimmasta ja myötätuntoisimmasta ystävästämme. Meidän ei tule valita uskotuksemme ketään muuta kuin Jeesuksen. Hänen kanssaan voimme turvallisesti puhella kaikesta, mikä on sydämessämme” (Todistusaarteita 2, sivu 56, Kirjatoimi1973).

Rukous aikaansaa muutoksen asioihin

Rukouksella on valta, jonka vaikutukset ulottuvat näkyvästi elämän kaikille alueille. Kerran Israelin kansa seisoi Mooseksen kanssa Punaisen meren rannalla. Faarao joukkoineen saartoi heidät. Mutta Mooseksen rukous avasi tien meren toiselle puolelle (2. Moos. 14). Elian rukous sai aikaan kolmen ja puolen vuoden sateettoman kauden kansan epäjumalanpalveluksen vuoksi. Kun Elia rukoili uudelleen, sade tuli (1. Kun. luvut 17 ja 18). Kerran opetuslapset matkasivat veneellä Herran kanssa Galilean meren yli. Kesken matkan heidät yllätti kova myrsky. Kun he peloissaan pyysivät Herralta apua, Hän hiljensi myrskyn silmänräpäyksessä (Matt. 8: 23-27). Jopa aurinko pysähtyi kiertoradallaan eikä laskeutunut, kun Joosua sitä pyysi (Joos. 10: 12, 13). Myös sodat ovat saaneet rukouksen voimasta toisenlaisen käänteen. Mahtava assyyrialaisten sotajoukko lyötiin Hiskiaan rukouksen voimasta (2. Aik. 32: 1, 20, 21). Myös maailman historia saa rukouksen voimasta toisenlaisen käänteen. Koska tällä ei käsitetä vain vanhoja aikoja, apostoli Paavali kehottaa:
“Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti. Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme” (1. Tim. 2: 1-3).

Rukous on saanut itse Jumalan muuttamaan aikomuksiaan. Kun Joona kerran julisti, että Niinive tuhotaan 40:ssä päivässä, kaupungissa tapahtui muutos. Kaupungin asukkaat kääntyivät ja rukoillen voimallisesti ja katuen tulivat Jumalan eteen (Joona, luku 3). Herra lähetti profeetta Jesajan kuningas Hiskian luokse ilmoittamaan, että tämän piti pian kuolla. Hiskia ei kuitenkaan halunnut vielä kuolla. Hän rukoili voimallisesti Jumalaa palauttamaan terveytensä. Sen jälkeen Jesaja lähetettiin uudelleen Hiskian luokse. Tällä kertaa hän saattoi sanoa, että Jumala haluaa pidentää hänen ikäänsä 15:llä vuodella (2. Kun. 20: 1-11).
Rukous on saanut itse kuolemankin muuttumaan uudelleen elämäksi. Näin on tapahtunut vanhojen profeettojen, Jeesuksen ja apostolien aikana. Sunamilaisen vaimon poika, Jairuksen tytär, Lasarus, Tabita ja nuori mies, joka putosi ikkuna-aukosta Paavalin saarnan aikana. Herra toivoo, että kaikki Hänen lapsensa käyttäisivät sitä ihmeellistä voimaa, jonka rukous saa aikaan.

Miten tulee rukoilla?

Opetuslapset näkivät kerran, miten antaumuksellisesti ja sydämestään, Jeesus lähestyi taivaallista Isäänsä rukouksessa. Syvästi vaikuttuneena he pyysivät Häntä: “… Herra, opeta meidät rukoilemaan…” (Luuk. 11: 1).
Herra opetti sitten heille Isä meidän -rukouksen. Tällä Hän tahtoi näyttää heille, miten vähillä sanoilla, lapsenomaisella luottamuksella voimme kertoa Jumalalle huolemme. Herra antoi tämän rukouksen malliksi, ei siksi, että sitä joka tilanteessa toistettaisiin uudelleen ja uudelleen.

Meidän tulee uskoa, että Jumala kykenee täyttämään sen, mitä me rukouksessa Häneltä pyydämme.
“Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne. älköön sellainen luulko saavansa Herralta mitään” (Jaak. 1: 6, 7).

Rukoilevan henkilön tulee olla ojentautunut Jumalan tahdon mukaan. Tämä tarkoittaa, että hänen täytyy olla valmis vastaanottamaan Jumala ja totella Hänen lakiaan.
“Joka sulkee korvansa Herran lailta, sen rukouskin on Herralle kauhistus” (Snl 28: 9). “Kaikkihan me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä, mutta sellaista hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja elää hänen tahtonsa mukaisesti” (Joh. 9: 31).
Rukoilemisen tulee tapahtua Jeesuksen nimessä ja sopusoinnussa Hänen tahtonsa kanssa.

“… Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille” (Joh. 16: 23).
Jokainen uskova, joka lähestyy Jumalaa avoimin sydämin ja lähettää oikeamielisen pyynnön luottavaisena Häneen, saa kokea, että hänen rukouksensa kuullaan. Teidän uskonne Jumalan lupauksiin ei saa antaa periksi, jos ei välittömästi tunne saavansa niihin vastausta. älkää pelätkö luottaa Jumalaan! Tukekaa itseänne sillä, mitä, hän sanoi:
“… Pyytäkää, niin te saatte …” (Joh. 16: 24).
Jumala on liian viisas, liian hyvämielinen pidättääkseen jotain hyvää niiltä, jotka oikeamielisesti vaeltavat. Ihminen tekee usein virheitä. Vaikka hänen rukouksensa nousee tosi sydämestä, hän ei aina pyydä asioita, jotka olisivat hänelle hyväksi tai palvelisivat Jumalan asiaa. Kun niin tapahtuu, meidän viisas ja hyvämielinen Isämme toki kuulee rukouksemme ja myös vastaa, toisinaan jopa heti; mutta Hän antaa meille vain asioita, jotka palvelevat meidän parastamme ja ylistää Antajaansa. Jumala lähettää meille siunauksensa. Kun tunnemme Hänen tekojensa tarkoituksen, tulemme näkemään selvästi, että Hän tietää, mikä on meille parhaaksi ja että hän vastaa rukouksiimme. Meitä vahingoittavien pyyntöjemme sijasta Hän lahjoittaa meille siunauksen, sillä Jumala varjelee meitä kaikelta, mikä tuottaisi elämäämme vain epäjärjestystä”. (Schatzkammer I, S. 18, 19).

Sielun hengitystä

Rukoilemista on sanottu sielun hengitykseksi. Niin kuin ruumiimme ei voi elää ilman hengitystä, hengellistä elämääkään ei voi olla ilman rukousta. Kun Kornelius, ensimmäinen pakana, kääntyi, hänelle sanottiin:
“Sinun rukouksesi ja almusi ovat olleet otollisia Jumalalle”. Tänäänkään ei kukaan voi löytää tietä Jumalan tykö etsimättä sitä vakavalla ja hellittämättömällä rukouksella. “Rukoilkaa lakkaamatta”, sanotaan Jumalan sanassa. Kukaan kristitty ei aloita eikä lopeta yhtäkään päivää ilman, että etsisi perheensä kanssa Jumalaa rukouksessa. Sellaisissa hätätilanteissa, kuten sairaus, sisäiset taistelut ja muut vastaavat olosuhteet, meidän tulee hartaasti rukoilla Jumalan apua. Joskus paastotenkin. Yhteisillä rukouksilla tai uskovan seurakunnan rukouskokouksilla on erityinen voima.

“Minä sanon teille: `mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa” (Matt. 18: 19).

Tosi uskovan ei koskaan tarvitse valittaa olevansa yksinäinen ja hylätty ja, että ei ole ketään, jonka kanssa voisi jutella pulmista. Hän on löytänyt ystävän Jeesuksessa Kristuksessa, joka ymmärtää kaikki surut ja voi auttaa. Toki hän joutuu näkemään elämän synkkiä puolia. Hän tietää, että rukous ei ole taikauskoa. Hänen elämästään pidetään aina ja kaikkialla huolta. Hän tietää, mitä on taistelu ja odottaminen. Mutta hän oppii kärsivällisyyttä ja kestävyyttä myös rukoilemisessa. Hän tietää, että Jumalan käsi johdattaa häntä, vaikka elämä kulkisi välillä pimeän laakson läpi. Näin hänen elämästään tulee tarkoituksellinen ja merkityksellinen. Ikuisen rakkauden johtamana hän valmistuu vastaanottamaan ikuisen elämän.

Runo

En tiedä kuulitko jo,
että taivaaseen on puhelin.
Kuuntele nyt tarkasti, tartu siihen nyt!
Jokainen ilman valmistautumista
saa suoran puhelun taivaaseen.
Se laite on makuuhuoneessasi,
mene polvillesi, ota yhteys taivaaseen
ja tuskin on viestisi sinne saapunut,
kun kuuntelija on sen jo vastaanottanut,
Kerro silloin koko kertomus;
siellä ei tunneta “kerro lyhyesti”.
Siellä ylhäällä tiedetään myös,
kuka täältä alhaalta yhteyttä otti.
Sinun ei tarvitse kuvitella,
yksinkertaisesti vain soitat.
Ja nyt, minä uskon, sinä tiedät jo:
et koskaan kuule ääntä ‘linja varattu’
tai kuten maallisina hetkinä
sinulle huudetaan: “väärä numero”.
Ei, mitään sellaista siellä ei ole,
sillä lapsi puhuu Isänsä kanssa.

“Kun huusin sinua, sinä vastasit, annoit sydämeeni voimaa ja rohkeutta” (Psalmi 138: 3).

“Rukous on ovi surujen vankilasta” (H. Gollwitzer).

 

Oppijakson 8 kysymykset