Oppijakso 9 – Yhdistynyt Eurooppa – voiko se toteutua?

Home|Raamatun tutkistelu|Oppijakso 9 – Yhdistynyt Eurooppa – voiko se toteutua?
Oppijakso 9 – Yhdistynyt Eurooppa – voiko se toteutua? 2016-12-21T07:45:59+00:00

RAAMATTUKIRJEOPISTO

“Tunnetko Raamattusi”?

Oppijakso 9

Yhdistynyt Eurooppa – voiko se toteutua?

Yhdistymisyrityksiä

Ajatus yhdistyneen Euroopan poliittisen mahdin suuruudesta on pitkään ollut johtolankana maailmanhistoriassa, mutta se on kaatunut tarkoituksettomuuteen. Koska Eurooppa on jälleen merkittävä tekijä maailman politiikassa, yhdistynyt Eurooppa pyritään luomaan. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan neuvosto ja Euroopan talousyhteisö, nykyisin EU ovat keinoja tämän päämäärän saavuttamiseksi.

Ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun tähän päämäärään pyritään. Mahtavan Rooman valtakunnan hajottua Eurooppa jakautui lukuisiin kansallisuuksiin ja valtioihin. Tuosta ajasta lähtien on pyritty luomaan yhtenäinen Eurooppa. Silloin tuli käyttöön nimitys pyhä roomalainen saksan valtakunta. Yhteisen nimen saamisen puolesta koko Euroopalle ovat tehneet yrityksiä mm. Kaarle Suuri, Otto Suuri, Kaarle V, Napoleon ja viimeksi Adolf Hitler. Kaikki Euroopan kuningas huoneet olisivat yhdistyneet. Joskus tämä päämäärä on näyttänyt olevan käden ulottuvilla, mutta jäänyt kuitenkin toteutumatta. Jumalan sana on ennustanut Euroopasta jotain muuta. Itse asiassa Raamatun sanalla on ollut merkityksensä koko maailman historian kulussa. Ja todellakin, se kaikki on ollut kirjoitettu etukäteen.

Kuva maailmanhistoriasta

Yli 2500 vuotta sitten kuningas Nebukadnessar, Babylonian kuningas ja senaikaisen maailman yksi merkittävimmistä hallitsijoista, ryhtyi pohtimaan valtakuntansa ja ylipäätään koko maailman historian tulevaisuutta. Hän sai vastauksen epätavallisella tavalla.
“mutta taivaassa on Jumala, joka paljastaa salaisuudet, ja nyt hän kertoo kuningas Nebukadnessarille, mitä tulevina aikoina on tapahtuva. Sinun unesi ja näyt, jotka vuoteellasi näit, ovat nämä” (Dan. 2: 28).

Unessa hän näki vaikuttavannäköisen metallisen patsaan

“Sinä katselit, kuningas, ja edessäsi oli suuri kuvapatsas. Patsas oli korkea ja sen loisto oli suunnaton. Se oli sinun edessäsi ja sen muoto oli kauhistava. Se patsas oli tällainen: pää puhdasta kultaa, rinta ja käsivarret hopeaa, vatsa ja reidet pronssia, sääret rautaa, jalat osaksi rautaa, osaksi savea. Sitä katsellessasi lähti käden koskettamatta vierimään kivi. Se osui patsaan jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne. Niin murtuivat yhtä lailla rauta, savi, pronssi, hopea ja kulta, ja niistä tuli kuin ruumenia kesäisellä puimatantereella, ja tuuli kantoi ne pois, eikä niitä löytynyt mistään. Ja kivestä, joka oli osunut patsaaseen, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maailman” (Dan. 2: 31-35).

Jumala näki Nebukadnessarin halun nähdä tulevaisuus. Mahtavassa näyssä hän näki tulevat tapahtumat ja maailmanvallat. Unen olosuhteet ja Danielin selitys (Dan. 2: 1-30) saivat hänet vakuuttuneeksi, että hän oli tekemisissä kaikkivaltiaan Jumalan kanssa.

Neljä maailmanvaltaa

“Sinä olet se kultainen pää”, Daniel sanoi Nebukadnessarille (Dan. 2: 36-38). Suurten maailmanvaltojen ensimmäisenä oli ylpeä Babylon ja sen mahtava hallitsija Nebukadnessar. Hän teki suuria asioita lyhyessä ajassa. Vielä tänäänkin voimme ihailla Babylonin kaupungin loistokkaita katuja Pergamon-museossa Berliinissä. Babylonin Riippuvat puutarhat on yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Mutta lyhyen ajan kuluttua Babylon menetti maailmanvallan aseman. Se tapahtui vuosina 606-538 eKr. Aran ja häpeällisen Belsassarin aikana ilmestyi kuuluisa kirjoitus seinälle: Mene Mene Tekel Ufarsin (Dan. 5: 24-30). Syntinä oli: sinut on vaaДalla punnittu ja kevyeksi havaittu.

Meedo-Persiasta tuli maailmanvalta Babylonin kukistuttua.
Yhtäkkiä, yön aikana, Babylon vallattiin ja Meedo-Persia perustettiin. Unessa nähdyn kuvapatsaan hopeiset kädet ja rinta kuvasivat Meedo-Persiaa. Se oli suuri ja voimakas valtakunta, mutta ei yltänyt Babylonin loistoon. Meidän aikaamme asti Persiassa on ollut keisarivalta. Maailmanvaltana se hallitsi kuitenkin vain vuosina 538-331 eKr. Kun lännestä tulivat valloittajat ja voittivat persialaiset, Dariuksesta tuli ensimmäinen kruununhaltija.

Kreikkaa kuvasi kuvapatsaan kupariset vatsa ja reidet.
“…sitten kolmas valtakunta, joka on hallitseva koko maailmaa” (Dan. 2: 39).
Aleksanteri Suuren valloitusjoukot täyttivät tämän ennustuksen. Hän valloitti koko itäisen maailman aina Intiaan saakka. Hän perusti valtakunnan, jonka kokoista ei ollut siihen mennessä ollut. Paheellinen elämä ja taipumus juomiseen aiheuttivat hänelle kuitenkin nopean lopun. Vastaavanlaisesi tuhoutuen ja hajoten tämä valtakunta hallitsi maailmaa vuosina 331- 161 eKr.

Rooma. “Vielä on tuleva neljäs valtakunta, luja kuin rauta, ja niin kuin rauta murskaa ja särkee kaiken ja niin kuin rauta rikkoo, niin se on murskaava ja rikkova kaikki muut” (Dan. 2: 40).
Kuinka sattuva onkaan tämä ennustus Roomasta. Se oli rautainen sotilaineen, vahva linnoineen, ja julma vihollisilleen. Se pysyi maailmanvaltana vuodesta 161 eKr. vuoteen 476 jKr. Sen jäljet ulottuvat meidän aikaamme asti.

Jakautunut Eurooppa
“Se, että näit jalkojen ja varpaiden olevan osaksi ruukkusavea ja osaksi rautaa, tarkoittaa, että tämä valtakunta on oleva jakautunut mutta siinä on raudan lujuutta, niin kuin näit rautaa olevan ruukkusaven seassa. Se, että varpaat olivat osaksi rautaa ja osaksi savea, tarkoittaa, että valtakunta on oleva osittain luja ja osittain hauras. Ja että näit rautaa ruukkusaven seassa, se tarkoittaa, että valtakunnat liittyvät toisiinsa avositein mutta eivät yhdisty, niin kuin ei rautakaan yhdisty saveen” (Dan. 2: 41-43).

Me elämme tänään aikakautta, jota kuvaa näyssä nähdyn kuvapatsaan kymmenen varvasta. Yhtenäinen Rooman valtakunta on jakautunut ja pysyy sellaisena maailmanhistorian loppuun saakka. Kun tehdään yrityksiä jakautuneiden osien jälleen yhdistämiseksi, tulee lopputuloksena olemaan aina epäonnistuminen. Tätä yrittää EU yhdistämällä menneiden voittajavaltioiden asevoimat suurmahdiksi. Maiden hallituksia tai kirkkokuntia yhdistämällä ei voida valtioiden rajoja poistaa. Jumalan sana sanoo: Rauta ja savi eivät yhdisty!

Kuitenkin raudan olemusta (kovuutta) on säilynyt. Vieläkin iso osa tieteellistä ja teologista kieltä on latinaa. Lakiasioissa puhutaan vieläkin roomalaisesta oikeudesta. Roomalainen oikeus on pohjana kaikkien nykyisten oikeusvaltioiden oikeusjärjestelmälle.

Meille, jotka ehkä pelokkaana pohdimme tulevaisuutta, kuten Nebukadnessar, on olemassa ennustus, että jakautuneessa Euroopassa tulee olemaan tietynlainen luottamussuhde. Näemmehän, että emme sentään ole hukkuneet sotien tulvaan, ja että emme ole sotien alkulähde. Euroopassa ei myös ole mikään tietty oppi tai diktatuuri muodostanut mitään vahvaa asemaa.

Kivi, joka “lähti käden koskematta”

Nebukadnessarin näkemän kuvapatsaan vertauskuva ulottuu maailmanhistorian loppuun saakka.
“Sitä katsellessasi lähti käden koskematta vierimään kivi. Se osui patsaan jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne” (Dan. 2: 34).
Se kivi, joka kuvapatsaan lopulta hävitti, ei ole esim. atomipommi, koska se lähti liikkeelle ilman ihmiskättä. Mutta mitä kivi tarkoittaa? Tämä kivi ei ole mikään muu kuin Jeesus Kristus.
“Joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, ja jonka päälle tämä kivi kaatuu, sen se murskaa” (Matt. 21: 44).
Näin tämä mahtava profetia kuljettaa meidät vuosituhansien takaa aina Kristuksen takaisintuloon saakka. Tällöin kansojen historia maan päällä päättyy.

Toisenlainen valtakunta

Ennustuksen kertomus ei pääty, kuten kaikissa profetioissa on tarkoitus, ennen kuin on tultu Jumalan valtakunnan uudelleentulemiseen.

“Noiden kuninkaiden aikana on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu, eikä sitä valtakuntaa anneta toiselle kansalle. Se murskaa lopullisesti kaikki nuo valtakunnat, ja se pysyy ikuisesti” (Dan, 2: 44).

Ajattelevainen kuningas Nebukadnessar pohti tulevaisuutta vuosituhansia sitten. Hänelle tulevaisuus näytettiin, ja hän tiesi Jumalan valtakunnan tulevan. Miten paljon enemmän meidän tulisi tässä epävarmassa ja rauhattomassa maailmassa pohtia tulevaisuutta? Tällaiset pohdinnat saavat meidät ikävöimään Jumalan valtakuntaa, jossa rauha ja oikeudenmukaisuus vallitsevat.